Pajun lisääminen

Pajut

Pajujen suosio on melko vähäistä, ne mielletään joutomaiden kasveiksi ja risuisiksi täytekasveiksi. Se on kuitenkin erittäin valitettavaa koska pajuista löytyy useita mielenkiintoisia muotoja ja varsin monikäyttöisiä lajeja. Alla on lueteltuna muutama mielenkiintoinen ja kokeilemisen arvoinen laji.

Punapaju (Salix purpurea) on yleinen notkeaoksainen pensas, joka kasvaa noin 2-3 m korkeaksi ja on varsin kaunis ja tiivis kasvuvaltaan. Sopii hyvin näkösuojaksi tai isoihin pihoihin tuomaan monimuotoisuutta kasvustoon.

Hakuropaju (Salix integra Hakuro Nishiki) on valkoroosakirjavalehtinen koristeellinen pikkupuu joka viihtyy aurinkoisessa ja suojaisessa kasvupaikassa. Hakuropajua voidaan leikata säännöllisesti ja pitää pienenä pallona tai antaa kasvaa, jolloin oksat hieman roikkuvat. Soveltuu hienosti myös pieniin pihoihin ja menestyy aina vyöhykkeelle III asti.

Hanhenpaju (Salix repens) on matala pensas tai varpumainen kasvutavaltaan 10-50 cm korkea ja kasvaa kosteilla tai tuoreilla hiekkaperäisillä mailla. Punertavat versot ja harmahtava lehdet ovat kaunis yhdistelmä.
.

Pajun kasvullinen lisääminen

Pajua lisätään haarattomista pistokkaista, joiden pituus on 20-25 cm ja paksuus 0,5-1,0 cm. Pistokas otetaan lepotilassa olevista versoista marras-huhtikuun välisenä aikana ja säilytetään viileässä esim. kellarissa, jääkaapissa tai lumihangessa. Säilytyksen aikana huolehditaan ettei pistokkaat pääse kuivumaan tai homehtumaan. Istutuksen kannalta paras ajankohta on heti roudan sulamisen jälkeen, tällöin maassa on vielä runsaasti tarvittavaa kosteutta. Ennen istuttamista pistokkaat juotetaan eli pidetään vedessä vähintään vuorokauden verran – ei kuitenkaan niin kauaa, että juuret ilmestyvät. Juottaminen voidaan tehdä ojassa tai ämpärissä.

Pistokas painetaan maahan niin, että siitä jää näkyviin n. 5 cm. Maan tulee olla kuohkeaa jotta juuret pääsevät kehittymään. Maa kannattaa muokata n. 25 cm syvyydeltä eli noin lapionpiston verran. Istutuksessa voidaan käyttää apuna istutuspiikkiä, mutta reikä ei saa olla liian iso pistokkaalle koska maan tulee tiivistyä hyvin pistokkaan ympärille. Taimiväli on n. 20 cm, riviväli riippuu paljon pajun käyttötavasta. Isompia käytäviä tulee jättää viljelyalueelle sadonkorjuuta varten mikäli pajua kasvatetaan harrastekäyttöön ja pihan koristekasviksi lajikkeesta riippuen harkinnan mukaan. Alkuvaiheessa taimia on hyvä kastella, mutta se ei ole välttämätöntä, keväällä maa on luontaisesti kosteaa. Pistokkaan ympärille kannattaa laittaa katekangas tai muuta katetta pitämään rikkaruohot kurissa, pajun kasvuunlähtö häiriintyy jos se joutuu kilpailemaan valosta ja ravinteista rikkaruohojen kanssa.

Istutuspaikka

Ihanteellinen paikka pajuviljelmälle on lämmin, aukea paikka, jossa kasvusto kuivahtaa nopeasti olematta kuitenkaan liian paahteinen jolloin pistokas käyttää paljon energiaa haihduttaakseen vettä ja pääsee kelpolla kuivumaan. Hyvä maalaji on läpäisevä hietamoreeni. Kevättulvia paju kestää hyvin, mutta syysmärkyys hidastaa tuleentumista (lehdet eivät varise) ja voi heikentää seuraavan vuoden kasvuunlähtöä. Aivan metsän reunaan ei pajua kannata istuttaa, koska osittainenkin varjostus heikentää kasvua merkittävästi.

Hoito ja seuranta

Ensimmäisen kasvukauden aikana pistokkaat kasvattavat etupäässä juuria ja maanpinnan yläpuolinen versokasvu on vaatimatonta. Vielä toisena vuonna vesat ovat suhteellisen lyhyitä ja haaraisia sekä niiden lukumäärä on vähäinen. Jos juuriston kehitys on häiriötöntä ensimmäisinä vuosina, saavuttavat pajut normaalin kasvun yleensä kolmantena kasvukautena. Tärkeintä hoidossa on rikkakasvien kurissa pitäminen ja jos alueella esiintyy hirviä tai jäniksiä, alue tulee aidata jotta  tuoreet pajunversot eivät mene muihin suihin. Jos pistokas ei ole lähtenyt kunnolla kasvuun, kannattaa se korvata jo seuraavana keväänä uudella pistokkaalla.

Tukholman puutarhamessut 2012

Messuterveiset Tukholmasta 

Tukholmassa oli pohjoismaiset puutarhamessut 12-15.4. Messut oli hieno kokonaisuus, esillä oli paljon nähtävää, upeita istutuskokonaisuuksia, erikoisuuksia ja osastoihin oltiin panostettu todenteolla, silmän ruokaa joka suunnalla ja jokaiselle jotakin.

Uusia tuulia

Ruotsissa oli selvästi betoni- ja rautatyöt pinnalla, betoniharrastajille oli tarjolla paljon muotteja, väriaineita ja ideoita laatoista patsaisiin ja raudasta oltiin väännetty hauskoja katseenvangitsijoita puutarhaan.  

Suomessa on jo jonkin verran nähty ruostutettuja puutarhakoristeita mutta tuntuu että niiden suhteessa mennään jälkijunassa naapurimaahan verrattuna.
Eräällä osastolla oli todella veikeitä muotoja, yksinkertaisen kauniiseen malliin taivutettuja koristeita niin kasvituiksi kuin ihan vaan sellaisenaan ihasteltaviksi.
Lisää ideoita ja kuvia valmistajan sivuilta Rosverkstan

Malleissa löytyy, romanttista köynnöstä, retroa, roomalaista tai modernisti pelkistettyä laattaa. Väreissäkin oli valinnan varaa, sateenkaaren värit laidasta laitaan.

Veikeitä uutuuksia oli herkulliset ja värikkäät puutarhaletkut ja hyvin oivallettu kultakannu.  Äkkiseltään kannu tuntui hullulta idealta mutta tarkemmin ajateltuna sehän on erittäin ekologinen ja kukkaroa säästävä vaihtoehto  typpilannoitteille. Pissi kannuun, laimenna 1:10 vedellä ja anna ulkokasveille tätä nopeasti vaikuttavaa ja ravitsevaa lannoitevettä, yhdistettynä pitkävaikutteisempaan kompostilanoittamiseen saat taatusti puutarhasi kukoistamaan. Värilliset letkut tuovat puutarhaan pientä luksusta arjen prinsessoille ja hyvää mieltä, kukapa ei tulisi hyvälle mielelle kastellessaan pinkillä letkulla kukkamaata. Värivaihtoehdot olivat musta, valkoinen, pinkki ja mintun vihreä. Herkullista eikö totta?

 

Yksi omenapuu vai useampi?

Tämä ongelma oltiin ratkaistu messuilla, seinämä täynnä vartteita kuin karkkikaupassa. Lajikkeita oli tarjolla varmasti satakunta,  valitset vain haluamasi lajikkeen ja vartat/ymppäät sen vanhaan puuhun. Tai miksi et tekisi perheomenapuuta, monta lajiketta samaan puuhun? Varttaminen eli ymppääminen tarkoittaa eri lajikkeen liittämistä toiseen lajikkeeseen.

 

Uusia muotoja

Nousevana trendinä tuntui olevan hallitut muodot. Puita oltiin ohjattu kasvamaan haluttuun muotoon ja erityisesti Japanilaisvaikutteisesti. Havupuita pinseeraamalla eli vuosikasvaimien typistämisellä saadaan tuuhea ja hallittu muoto mm. männyille.  Myös säleikköpuut ovat tekemässä uutta tuloaan, säleikköpuina voidaan kasvattaa mm. omenapuuta, omenapuu ohjataan leikkaamalla ja oksien taivuttamisella jo hyvin nuoresta kasvamaan vain sivuttaissuunnassa esim. seinän suuntaisesti jolloin oksat muodostavat säleikkökuvion. Säleikköpuut sopivat erityisesti pieniin pihoihin mutta vaativat joko ammattilaisen käsittelyä vuosittain tai omistajaltaan asiaan perehtymistä.

Suomessa jonkin verran harvinaisempi mutta ei toki tuntematon kasvi oli noitapaju (Salix matsudana tortuosa), sen nuoret oksat kasvavat  luontaisesti korkkiruuvimaiseen muotoon ja antaa eksoottisen säväyksen vaikkapa moderniin tai japanilaishenkiseen puutarhaan.