14.4.2011

Surusidonta vol I

Siinä se on, ihka ensimmäinen surulaite. Olen melko tyytyväinen esikoiseeni, toki muoto ja ryhmittely kaipaa hiomista mutta kaiken kaikkiaan hyvä. Erityisesti olen tyytyväinen materiaalien käyttöön, kerrankin osasin valita tarpeeksi eri tyylisiä kukkia, isoa ja pientä. Ajatuksena oli kuljettaa värit linjassa läpi työn, valkoinen pääsi vähän karkaamaan ulos mutta se ei lopputulosesssa erottunut.

1.4.2011

In action

Viherpuolella päästiin vihdoinkin vauhtiin, kaadoimme puita. Aluksi toki jännitti miten se moottorisaha pysyy käsissä, hyvinhän se kuitenkin pysyi. Varusteet olivat asianmukaiset, viiltosuojahousut, takki, turvasaappaat ja kypärä kuulosuojaimilla ja visiirillä. Housut oli kokoa liian pienet, kyykistely ahdisti ja jäykisti koko naisen. Saappaat oli taasen kaksi kokoa liian isot, yksistään niiden paino teki liikkumisesta kömpelöä mutta kun ne vielä pyöri jaloissa villasukista huolimatta. Kypärä pysyi ihan luontevasti päässä vaikka huomasin että ensimmäisen puun kanssa nostin visiirin aina ylöa kun liikuin puun ympärillä. Mahtoi olla huvittavan näköistä touhuamista. Toinen perusvirhe (tai enemmänkin joku naisia yleisesti vaivaava oire) on sahata puu pätkiksi peppu pitkänä, kurotella sahalla puuhun. Niinhän sitten minullekin oli käynyt vaikka mielestäni olin onnistunut välttämään tuon opettajan varoitteleman huvittavan piirteen.


Joka tapauksessa puut kaatui ja kaatuivat vielä oikeaan suuntaan. Neljä tuntia sahan varressa vei mehut mutta nautin kyllä joka hetkestä.

Puunkaatohan tehdään lyhyesti siis näin:

1.Katsotaan puulle sopiva linja kaatua, varmistetaan ylöskatsomalla ettei oksat osu toiseen puuun jolloin kaatuva puu saattaisi jäädä kiinni kaatuessaan. Tuulen suunta on myös hyvä huomioida.
2. Puun ympäriltä karsitaan risukot jotta työskentely on sujuvaa ja turvallista. Tässä vaiheessa tulee vielä varmistaa että ouun kaatuessa kaatajalla on tilaa poistua taakse tai sivulle turvaan.
3. Kaatolovea tehdessä varmistetaan moottorisahan ohjainviivasta vielä oikea suunta. Ensin tehdään yläsahaus loivassa kulmassa seisten puun takana. Seuraavaksi tehdään alasahaus joka on lähestulkoon vaakatasossa ja sen tulee osua tarkasti yläsahaukseen. Vänkäraudan avulla voidaan vielä tarkistaa että puu kaatuu oikeaan suuntaan, rauta asetetaan tasaisesti loveen ja varsi näyttää suunnan.
4. Kaatoloven jälkeen tehdään merkit kääntöloven sivuille pystysuoraan, nämä merkit kertovat mihin kohtaan kaatosahaus lopetetaan jotta jää sopiva pitopuu ja kaato käy hallitusti.
5. Aloittelija tekevät myös sahauslinjan merkit puun pintaan sahaahamlla ns. viivat vaakasuoraan.
6.Lopuksi sahataan vaakasuorassa kaatolinja merkkien kohdasta pystysuoriin merkkeihin. Tässä vaiheessa puun pitäisi vielä pysyä pystyssä.
7. Vänkärauta laitetaan vaakasuoraan sahauskoloon ja nostetaan rautaan, puu lähtee kaatumaan ja kaataja poistuu turvallisen etäisyyden päähän.

Koulun opetusfilmissä kerrottiin että "puu kaadetaan vahvoilla reisilihaksilla". Tiedä sitten reisilihaksista mutta ainakin käsien kaikki lihakset oli ihan hellinä jo pelkästään moottorisahan käytöstä vaikka voimaa siinä ei varsinaisesti käytetty.

Pitopuu (keskellä näkyvä röpöliäinen kohta) on oikean paksuinen ja tasainen.



Ja pakkohan se oli ottaa yksi kiekko muistoksi ihan ensimmäisestä kaatamastani puusta ja varsinkin kun opettaja kehui että se oli erittäin onnistunut, kuin suoraan koulukirjasta.