15.6.2010

Jalohortensia



Jalohortensia (Hydrangea macrophylla)

Jalohortensia viihtyy parhaiten hajavalossa tai valoisassa paikassa auringon paahteelta suojattuna. Jalohortensia on kiitollinen kokokesän kukkija kunhan muistaa kastella runsaasti, jos kasvi pääsee kuivumaan, se tuskin siitä enää toipuu. Hortensia kannaattaa tukea koska kukkiessaan hortensian kukinnot ovat suuret ja painavat, kesäsateen sattuessa varret voivat katketa märkien kukkien painosta. Jalohortensioista on jalostettu jo hyvin talveakin kestäviä lajikkeita kuten Endless Summer, mutta yleisesti ottaen jalohortensiat kannattaa talvettaa sisällä viileässä.

Mielenkiintoista tässä kasvissa erityisesti on se että se voi vaihtaa kukkien väriä riippuen maaperän happamuudesta. Happamassa maassa kukista tulee sinisiä ja kalkitussa maassa punaisia. Itse asiassa alumiini-ionien määrä vaikuttaa pH-arvoon, joka määrää kukkien värin. Runsas alumini-ionipitoisuus maassa saa aikaan sinisiä kukkia. Jos halutaan puhtaan sinisiä kukkia, kasvia voi kastella 2 promillen vahvuisella alumiinisulfaatilla Alumiinisulfaattia käytetään uima-altaiden puhdistuksessa ja sitä voi ostaa allastarvikeliikkeistä.

Minkävärisenä sinä haluat jalohortensiasi kukkivan?

13.6.2010

Luonto apteekkina




Jo Hippokrates aikanaan totesi:” Ravintonne olkoon lääkkeenne”.


Mihin me olemme hukanneet tärkeän osan kansanperinnettä, kasvilääkinnän? Nyt otetaan vitamiinit pillereistä, haetaan lääkettä lääkkeen päälle kun meillä on luonto täynnä hienoja, ravintorikkaita ja lääkitseviä luonnonkasveja. Nykyinen lääketieteemme perustuu kasvilääkintään ja nykyisin voimme myös ostaa pillereiksi puristettuja luontaistuotteita joissa on käytetty kasvikunnan hoitavia aineksia. Miksi emme hakisi itse nuo luontoäidin terveelliset antimet suoraan luonnosta, ilmaiseksi. Kasvilääkinnällisiä kasveja on valtava määrä mutta näistä tunnetuimmat ovat mm. nokkonen, siankärsämö, vadelma, vuohenputki, juolavehnä, kehäkukka, ratamo, kanerva ja yhtit.

Kasvilääkintää toki vieläkin käytetään mutta vanhan kansan perimätieto ei enään siirry sukupolvilta toisille. Parantavat kasvit ovat parantamisen peruspilareita. Fytoterapia eli kasvilääkintä on kuulunut aina jossain muodossa ihmiskunnan arkeen. Kokeilun, erehdyksen ja onnistumisen kautta on löydetty oikeat kasvit tiettyihin vaivoihin.



Kasvilääkintää voidaan käyttää akuutteihin ja kroonisiin vaivoihin kuten ihosairauksiin, reumaan, kipuun, masennukseen, vilustumissairauksiin, maha- ja suolistovaivoihin, unettomuuteen ja verenkiertohäiriöhin. Lisäksi kasveissa on paljon elintärkeitä vitamiineja ja hivenaineita.
Kasvilääkinnässä yrttikasveja eri muodoissaan käytetään tukihoitona monenlaisissa vaivoissa. voidaan käyttää yrttimehuja, hauteina, voiteena, kääreenä, teetä, ruoan valmistuksessa raaka-aineena tai mausteena. Kasvilääkintä on hyväksi ennaltaehkäisevänä hoitona esimerkiksi flunssa-aikoina. Kasvilääkinnästä voi olla paljon hyötyä kroonisten sairauksien hoidossa, koska krooniset sairaudet alentavat elimistön puolustusreaktioita ja yrttilääkinnällä pyritään immuunijärjestelmän tehostamiseen.

Kasvilääkintä kuulostaa helpolta ja turvalliselta vaihtoehdolta. Sitä se pitkältikin on mutta aina kannattaa tutustua tarkemmin kasvin ominaisuuksiin, käyttötapaan ja annosteluun ennenkuin alkaa keräämään ja käyttämään kasveja.

Kerään kesän aikana itseäni kiinnostavia kasveja ja teen kasvien vaikutuksista, käytöstä ja säilömisestä juttusarjan.




12.6.2010

Voimaa nokkosesta


Löysin nokkoslannoitten ohjeen, kuulosti sen verran hyvältä jotta olihan sitä kokeiltava. Nokkosveden sanotaan olevan hyvä lannoite, se sisältää kaikkia kasvin tarvitsemia ravinteita. Ja mikä tässä on hienoa niin se ei maksa mitään ja valmistuu vähällä vaivalla.

Nokkosia kerätään sankoon varsineen, vettä lisätään niin paljon että nokkoset peittyy kokonaan mutta jätetään pieni sekoittamisvara. Seos annetaan muhia pari viikoa välillä sekoittaen. Sekoittamisessa tulee olla maltillinen, liika sekoittaminen voi haihduttaa kallisarvoista typpeä. Valmistus kannattaa suorittaa pihan perällä tai hankkia sankoon kansi, seos tuoksahtaa erittäin voimakkasti ja voin kertoa että tuoksua ei ole hyvä.
Lopuksi seos siivilöidään ja käytetään lannoittamineseen laimennettuna, 1 litra seosta 10 litraan vettä.

Nokkoslannoitetta käytetään kasteluun noin kaksi kertaa viikossa.

Nokkosvedellä voidaan myös torjua tuholaisia. Kirvojen torjuntaan hyvin soveltuvaa nokkosvettä valmistetaan edellisen ohjeen mukaisesti mutta seisotetaan vain vuorokausi ja voidaan käyttää sellaisenaan.

6.6.2010

Tuoksuja tulvillaan




Aamulla astuessasi ovesta ulos vastaasi tulee ihana, raikas syreenien tuoksu, se täyttää koko puutarhan.

Syringa - syreenit
Syreenit ovat upeasti kukkivia isoja pensaita. Syreenit istutetaan yksittäis- tai ryhmäkasveiksi. Etenkin suuret lajit kuten piha- ja puistosyreenit kestävät hyvin tuulta joten ne sopivat harvoin leikattaviksi aidanteiksi. Syreenit kukkivat runsaimmin aurinkoisilla paikoilla mutta kevyt muiden puiden antama varjo estää maan liiallisen kuivumisen.

Syreenit kaipaavat tuoreen, läpäisevän, kalkitun ja runsasravinteisen kasvualustan.

Syreenit ovat pitkäikäisiä pensaita, usein toistuvia leikkauksia vältetään koska kukkasilmut sijaitsevat vanhoissa versoissa.
Aikaiset lajikkeet kukkivat jo kesäkuun alkupuolella ja myöhäisemmät heinäkuussa.

Yleisesti tunnettuja lajikkeita on Syringa x henryi (puistosyreeni) ja Syringa vulgaris (pihasyreeni).
Huomionarvoisia lajikkeita ovat kaarisyreeni ja nuokkusyreeni.

Syringa x josiflexa (kaarisyreeni)

Kuva MTT

Kaarisyreenit ovat unkarin- ja nuokkusyreenin risteymiä. Kaarisyreeni muistuttaa enemmän nuokkusyreeniä mutta on huomattavasti talvenkestävämpi. Laji kukkii kesäkuun loppupuolella. Tavallisesti vieoletti tai roosa nuokkuva kukinto on harvempi kuin nuokkusyreenillä.

Syringa reflexa (nuokkusyreeni)

Nuokkusyreenit ovat useasti risteymiä. Aidon nuokkysyreenin kukinto on hyvin kapea ja vahvasti nuokkuva, risteymillä kukinnot ovat leveämpiä ja vähemmän nuokkuvia.
Nuokkusyreenin oksat ovat nuorena pystyt ja vanhempina kaarevat. Tummanroosat kukat vaalenevat kukinnan loppua kohden. kukinta alkaa kesäkuun puolivälissä ja kestä 2-3 viikkoa.




5.6.2010

Vanhan ikkunan uusi elämä



Vanha ikkuna saa uuden elämän kasvihuoneen tai huvimajan seinissä.

  • Irroita vanhoista ikkunoista hilseilevä maali ja irtonaiset kitit. Tarkista että puu on kovaa ja tervettä. Paikkaa rapistuneet kitit pellavaöljykitillä. Anna kitin kuivua. Maalaa ikkunat ulkokäyttöön soveltuvalla maalilla. Maalia tulee levittää kittauksen yli lasipintaan asti jolloin maali sulkee kitin ja ikkunan välin.
  • Jos hankit ikkunat purkutalosta, valitse ne talon pohjois- tai itäpuolelta, missä ne ovat olleet vähemmällä säiden rasituksella.
  • Tarkista ikkunat vuosittain ja uusi maalipinta tarvittaessa.





Kuva ja laajempi kunnostusopas Rakennusklinikka

Uusiokäyttöön tulevien ikkunoiden kanssa kannattaa pitää mielessä että niiden kestävyys kosteassa ei tule olemaan samaa luokkaa kuin niiden lakuperäisessä tarkoituksessa. Myös ikkunoita kunnostaessa tulee pitää mielessä ettei niitä tarvitse kunnostaa samalla tarkkuudella kuin asuintalon vanhoja ikkunoita.

Kasvihuoneunelmia

Omistaisinpa niin suuren puutarhan jotta saisin sinne kasvihuoneen. Eikä mikään ihan tavallinen alumiinrunkoinen vaan ihanan, tunnelmallisen ruutuikkunallisen kesähuoneen. Siellä voisin oleskella ja nauttia puutarhan rauhasta, kestitä ystäviä tai vaikkapa meditoida.



Kuvat Rexton

Kesähuoneessani kasvaisi viinirypäleet, meloonit, yrtit, tomaattia, chiliä, ananaskirsikoita ja paljon kukkia. Iltaisin sytyttäisin kynttilät, katossa roikkuisi kynttelikköjä ja lukuisat tuikut valaisisi pöydillä.


Kuvat Rexton

Kesähuoneeni olisi pieni parattiisini, paikka jossa kiire katooa, paikka jossa kiire katoaa, mieli lepää ja paikka jossa voin vain olla.
Siitä minä unelmoin...